Sattumalta saatuja oikeuksia

Videolla ääni käskee astumaan eteenpäin, jos voit näyttää puolisollesi avoimesti hellyyttä julkisilla paikoilla pelkäämättä väkivaltaa tai tulemasta pilkatuksi. Jos saat uskontosi ansiosta kansallisia vapaapäiviä, ota toinen askel eteen. Askel taaksepäin, jos sinua on joskus kiusattu sellaisen asian takia, jota et voi muuttaa. Kauemmas taakse, jos joudut välttelemään tiettyjä julkisia paikkoja turvallisuutesi vuoksi.

13.8.2015 Iltalehden klikkiotsikko kysyi: ”Ovatko laastarit rasistisia – tätä pohditaan Ruotsissa”. ”Ihonväriset” laastarit kun ovat järjestäen vaaleita, vaikka ihot eivät ole. Joku huomautti asiasta, ja syntyi polemiikki. Siis ei ”tottahan se on että valkoinen on edelleen ihmisen normi, taas se huomattiin” -polemiikki, vaan taivastelua siitä, että pitääkö laastareistakin löytää rasismia. Laastareista, vaikka maailmassa on niin paljon pahempiakin ongelmia!

Videolla askelista eteen- ja taaksepäin kysytään, mitä on etuoikeus. Vaikka vaaleista laastareista olisikin vaikeaa löytää tahallista rasismia tai syrjintää (jota taas ei ole vaikea löytää tavasta jolla asia uutisoitiin), on laastareiden alleviivaamat etuoikeudet helppo huomata. Askel eteen, jos löydät kaupasta ihonvärisiä laastareita, jotka todella ovat ihosi värisiä. Askel taakse, jos sinua pidetään pikkumaisena ja neuroottisena, jos huomautat ostavasi mieluummin tummaan ihoosi sopivia tummia laastareita.

Omia etuoikeuksia on vaikea tunnistaa. Ne tekevät elämästä helppoa ja ne tuntuvat itsestään selviltä. Etuoikeuksia ei saada aikaan, ei päivässä tai viikossa tai vuosikymmenissä. Etuoikeus on oikeus, jonka eteen ei ole itse tarvinnut tehdä mitään. Se on oikeus, jonka saa koska on syntynyt tietynlaiseksi – valkoiseksi, heteroksi, rikkaaseen perheeseen, rakastaville vanhemmille – tai tiettyyn maailmankolkkaan.

Jos voit Suomessa suunnitella tulevaisuuttasi miettimättä koska käyt armeijan tai siviilipalveluksen, olet etuoikeutettu.

Jos voit hakea töitä omalla nimelläsi ja kuvallasi pelkäämättä tulevasi suoralta kädeltä ohitetuksi työnhaussa, olet etuoikeutettu.

Jos et koskaan joudu miettimään ihonväriäsi, olet etuoikeutettu.

Kuka osaa laittaa rajan siihen, missä toisten etuoikeudet ja toisten eriarvoisuus ovat tarpeeksi räikeitä, jotta niihin puututaan? Jos työhön pitää ryhtyä yksi asia kerrallaan – tiedättehän, first things first – kuka päättää mistä aloitetaan? Hankitaanko erivärisiä laastareita, jos niille on kysyntää ja suhtaudutaan asiaan ilman sen kummempaa draamaa? Puututaanko ”viattomaan” kielenkäyttöön, joka korostaa eroja naisten ja miesten välillä? Onko väliä mitkä ovat tyttöjen ja poikien vaatteita, leluja tai harrastuksia? Entä palkkaerot, kiinnostaako ketään? Kannattaako näitä nyt miettiä, jos jossain päin maailmaa tyttölapsia tapetaan järjestelmällisesti ja pojat joutuvat sotilaiksi? Puututaanko rasistiseen vihanlietsontaan netissä, vai tuleeko tämä vasta fyysisen väkivallan torjunnan jälkeen?

Kaikkea eriarvoisuutta vastaan voi tehdä töitä samaan aikaan. Empatiaa ja toisten asemaan asettumista voi harjoitella ja niissä voi jopa tulla paremmaksi mitä enemmän treenaa. Jostain pitää kuitenkin aloittaa, vaikka jostain arkipäiväisestä ja banaalista, niin kuin laastareista.

One thought on “Sattumalta saatuja oikeuksia

  1. Pingback: Vähemmistöjen kunnioittaminen ei riko sananvapautta | Saija Kankaanpää

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s