Maailma on luotu sotkan munasta, ja ihminen maissista

Kesä on tutkijan jos ei nyt parasta, niin ainakin kiireisintä aikaa. Kun yliopistojen lähiopetus ja luennot ovat tauolla, alkaa kansainvälisten tiedekonferenssien sesonki. On inspiroivaa ja huojentavaa saada välillä olla porukassa, jossa kaikki ymmärtävät juuri oman erikoisalan jargonia ja tuntevat tärkeimmät teoriat ja aikaisemmat tutkimukset (uskokaa pois, maailmalla tehdään loistavaa kulttuuripsykologian alan tutkimusta, ja sille on omistettu jopa omia tutkimuskeskuksia ja maisteriohjelmia!).

Muutama viikko sitten palasin International Association for Cross-Cultural Psychology -järjestön konferenssista Meksikosta, Chiapasin osavaltiosta – kulttuurintutkijoiden, antropologien, arkeologien, historioitsijoiden ja kielitieteilijöiden mekasta.

Ennen espanjalaisten valloitusta ja sitä seurannutta siirtomaa-aikaa nykyisen Meksikon alueella kukoistivat sekä maya- että atsteekkivaltakunnat. Vaikka eurooppalaisten aikaansaaman tuhon laajuus on kauheudessaan käsittämätön, yhä nykyään Meksikossa puhutaan arviolta 280:tä (!) kieltä. Chiapasin alueella mayakulttuuri on säilynyt hämmästyttävän hyvin vuosisatojen kolonialistisesta paineesta ja nyky-yhteiskunnan ongelmista huolimatta. Hallinnon ja koulutuksen kieli on ensisijaisesti espanja, mutta paikalliset puhuvat äidinkielenään yleisesti tsotsilia, yhtä lukuisista mayojen kielistä. Rinnakkaiselo eurooppalaisten ja heidän jälkeläistensä kanssa on kuitenkin jättänyt jäljen paikallisiin kieliin ja tapoihin – ja toisin päin. Esimerkiksi suomen kieleen asti tulleet suklaa, tomaatti ja kojootti ovat lähtöisin Meksikon suurimmasta alkuperäiskieliryhmästä, atsteekkien nahuatl-kielestä.

Viime vuosikymmenten aikana mayat ovat siirtyneet enenevissä määrin maataloudesta kaupankäyntiin. Perinteinen tekstiilityö on Chiapasissa edelleen hyvin arvostettua ja moni saa nykyään elannon myymällä käsitöitä. Yhteisöjen modernisaation, kaupankäynnin yleistymisen ja vaatemuodin syntymisen myötä tsotsil-kieleen on tullut espanjasta muun muassa uusia värisanoja, kuten azul, sininen, ja naranja, oranssi. Vanhakantaisemman tsotsilin puhuja kun olisi käyttänyt vain yhtä termiä puhuessaan punaisesta ja oranssista, ja toista puhuessaan vihreästä ja sinisestä.

Meksiko_1

Perinteistä teksiilipunontaa Zinacantánin kylässä, Chiapasissa

San Cristóbal de las Casasin käsityömarkkinat

San Cristóbal de las Casasin käsityömarkkinat

Käsin punottujen tekstiilien ja alkuperäiskielten lisäksi mayakulttuurin yhtenä kulmakivenä ovat uskonto ja vuosisatoja vanhat perinteet. Mayojen pyhä kirja Popol vuh kertoo miten maailma ja eläimet on luotu ja miten ihminen tehtiin muutaman virheyrityksen jälkeen lopulta maissista. Vaikka espanjalaiset toivat mukanaan katolilaisuuden, ei se ole onnistunut horjuttamaan kaikkialla paikallisia uskomuksia. Esimerkiksi San Juan Chamula -kylän kirkko näyttää ulospäin eurooppalaistyyliseltä, mutta sisään astuessa aukeaa mayojen pyhä paikka, jonne perheet tulevat rukoilemaan ja tekemään rituaaleja. Osa länsimaista tulleista kulttuurilainoista, kuten katoliset pyhimykset ja arkkitehtuuri, on tullut pakolla, osa taas on varsin omaperäisiä keksintöjä. Esimerkiksi Chamulan uskonnollisissa rituaaleissa käytetään nykyään perinteisempien elementtien – sokeriruokoviinan ja eläinuhrien – lisäksi myös Coca-Colaa. Sen hiilihapot auttavat kuulemma röyhtäisemään pahat henget pois.

Espanjankielinen Popol vuh - mayojen pyhä kirja

Espanjankielinen Popol vuh – mayojen pyhä kirja

Tieteellisten esitysten ohella yksi Meksikon-konferenssin take-home -viesteistä suomalaiseen ajankohtaiseen poliittiseen keskusteluun onkin: kaikki yhteisöt ja yhteiskunnat ovat monikulttuurisia. Monokulttuureja ei ole olemassa. Ihmiset, kielet, tavat ja perinteet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. On lainasanoja, ruokavaikutteita (kiitos Meksikolle myös tortilloista!) ja muuttoliikkeitä. Kaikki kulttuurit muuttuvat. Tuulimyllyjä vastaan taisteleminen tuntuu turhalta. Kannattaisi mieluummin vastustaa vaikka väkivaltaa, eriarvoistumista tai sotia, jotain mistä on ihmisille todellista haittaa.

Lähteet:

Greenfield, P., Maynard, A., & Childs, C. (2015). Social change, informal education, human development, and the shift to formal education: Three generations of families over 43 years in a Maya community in Chiapas, Mexico. IACCP 2015, Culture and Psychology: Global and Local Approaches. San Cristóbal de las Casas, Chiapas, Mexico, 28.-31.7.2015

Hualde, J. I., Olarrea, A., Escobar, A. M., & Travis, C. E. (toim.) (2001). Introducción a la lingüística hispánica. Cambridge University Press.

Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.). (2015). Ethnologue: Languages of the World. Dallas, Texas: SIL International. Saatavissa osoitteessa: http://www.ethnologue.com

Maynard, A. & Greenfield, P. (2015). Globalization and the development and use of color terminology in Tzotzil Maya children: A diachronic study over 43 years. IACCP 2015, Culture and Psychology: Global and Local Approaches. San Cristóbal de las Casas, Chiapas, Mexico, 28.-31.7.2015

Popol Vuj. Libro sacrado de los mayas. Versión Victor Montejo. Artes de Mexico, 2012.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s